Pirjo Kivistö
Yhteisen suunnan arkkitehti
Autan pk-yritysten johtoa tekemään yhteisestä suunnasta näkyvän arjen päätöksissä.
Olen Pirjo Kivistö.
Työskentelen organisaatioiden kanssa tilanteissa, joissa suunta on olemassa, mutta se ei vielä näy arjen päätöksissä.
Hetki, joka muutti tapani ajatella
Olin kokouksessa, joka näytti päällisin puolin ihan normaalilta.
Esitys oli valmisteltu, aika varattu, agenda selvä.
Mutta läppärit olivat auki. Puhelimet välähtelivät.
Kun joku viimein kysyi olennaisen kysymyksen, yksi havahtui: ”Anteeksi, piti vastata tähän nopeasti.”
Törmäsin tähän aiemmassa yrittäjäelämässäni aivan liian usein.
Ja aloin miettiä: eihän kyse ole välinpitämättömyydestä eikä osaamattomuudesta.
Ihmiset olivat osaavia ja tahtoivat hyvää.
Kyse oli siitä, että yhteinen tavoite ei ollut riittävän kirkas.
Ei kukaan, ei edes johto, ollut oikein varma mikä on tärkeintä juuri nyt.
Siitä alkoi kysymys, jonka kanssa olen työskennellyt siitä lähtien:
miksi hyvät päätökset eivät aina näy organisaatioiden arjessa?
Taustani yhdistää rakenteen ja ihmisten arjen.
Yrittäjänä tiedän, miltä tuntuu kantaa vastuu suunnasta, ihmisistä ja tuloksesta samanaikaisesti. Se on eri asia kuin lukea siitä kirjasta.
Taustani yhdistää käyttäjäkeskeisen suunnittelun, tuotannon johtamisen, ammattipedagogin ja fasilitoinnin.
Yli 25 vuotta erilaisten organisaatioiden kanssa työskenty on opettanut yhden asian yli muiden: todellinen muutos ei synny uusista suunnitelmista. Se syntyy siitä, että ihmiset ymmärtävät toisiaan paremmin.
Siksi työskentelyni ei perustu fiilikseen. Se perustuu rakenteeseen, osallistamiseen ja siihen, että päätökset toimivat myös arjessa.
Miten työskentelen
Työskentelen erikokoisten organisaatioiden kanssa, pienistä tiimeistä suuriin johtoryhmiin.
Useimmiten keskustelukumppanini on toimitusjohtaja tai yrittäjä. Ihminen, joka kantaa kokonaisvastuun.
En aloita suosituksista. Aloitan siitä, että organisaation todellinen tilannekuva tehdään näkyväksi.
Vasta silloin tiedetään, mistä kannattaa lähteä liikkeelle.
Kirjoitan jokaisesta sessiosta rehellisen yhteenvedon.
En silottele havaintoja enkä vaikeita kohtia pois, koska juuri niissä on usein muutoksen alku.
Usein yksi keskustelu riittää hahmottamaan enemmän kuin kuukausien sisäinen pohdinta
